{"id":248,"date":"2025-04-09T12:17:48","date_gmt":"2025-04-09T09:17:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/?page_id=248"},"modified":"2025-04-14T11:12:26","modified_gmt":"2025-04-14T08:12:26","slug":"perinnereitti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/perinnereitti\/","title":{"rendered":"Perinnereitti"},"content":{"rendered":"\n
\n

Historia<\/h3><\/div>

Aloite<\/strong> perinnereitist\u00e4 tuli Sulo Str\u00f6mbergilt\u00e4 Kerim\u00e4ki-seuralle.
Tavoitteena<\/strong> oli merkit\u00e4 luonnosta viel\u00e4 l\u00f6ytyvi\u00e4 historiallisia kohteita aina esihistorialliselta kaudelta l\u00e4htien ( 5000 v. eKr > 1940-luvulle )
Kohderyhm\u00e4<\/strong> : Kerim\u00e4en asukkaat, matkailijat, koulut ym.
Ohjausryhm\u00e4:<\/strong>  P\u00e4ivi\u00f6 Rauhansalo, Martti Koponen, Juha Turtiainen.
Asiantuntijat:<\/strong> Sulo Str\u00f6mberg, Eino Salpakari, Matti L\u00e4hesmaa, Esko Mielonen ja Timo Jussila Museovirastosta.
Hankehakemuksen<\/strong> TE-keskus hyv\u00e4ksyi v. 2002. Kustannusarvio oli 27.000.00 euroa, josta TE-keskus maksoi 75 % ja Kerim\u00e4ki-seura ry loput paikallisten yritt\u00e4jien, seurakunnan ja LC:n tukemana. Museovirasto hyv\u00e4ksyi 20 valittua harvinaista kohdetta teksteineen. Maanomistajilta t\u00e4ytyi saada kirjalliset luvat 5viideksi vuodeksi taulujen pystytt\u00e4miseen.

Reitti on ollut v. 2003 l\u00e4htien  kiinnostava retkeilykohde.<\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

Kerim\u00e4en perinnereitin kohteet<\/h3><\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n

2. Raudan sulatuspaikka \u2013 Rautaa suo- ja j\u00e4rvimalmista<\/h4><\/div>

RAUTAA SUO- JA J\u00c4RVIMALMISTA

Kerim\u00e4ell\u00e4 pelkistettiin rautaa suo- ja j\u00e4rvimalmista kuoppa-uuneissa puuhiilt\u00e4 polttamalla. Kuoppa-uunit olivat maahan kaivettuja noin metrin syvyisi\u00e4 ja l\u00e4pimitaltaan puolimetrisi\u00e4 kuoppia, jotka reunustettiin laakakivill\u00e4 ja eristettiin savella. Kuoppa-uuniin ladottiin vuorokerroksin rautamutaa ja puuhiilt\u00e4, jota poltettiin hiilihaudassa kuusesta, m\u00e4nnyst\u00e4, koivusta ja lep\u00e4st\u00e4. Talonpoikaisesta raudanvalmistuksesta Kerim\u00e4ell\u00e4 kertoo Viitam\u00e4en S\u00e4\u00e4sniemess\u00e4 sijaitseva vanha kuoppa-uunin pohja rautakuonakappaleineen sek\u00e4 kuoppa-uunin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4\u00a0 l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevat hiilimiilun pohjat hiiliesiintymineen.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

3. Karsikkokivet \u2013 vainajien muistokivi\u00e4<\/h3><\/div>

KARSIKKOKIVET \u2013 VAINAJIEN MUISTOKIVI\u00c4

Kerim\u00e4en alueella on 10 karsikkokive\u00e4, joista 3 sijaitsee nykyisen kirkonkyl\u00e4n l\u00e4hell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi \u00a0Kuokkalassa on 2 karsikkokive\u00e4 ja Silvolassa 1 karsikkokivi. Toroppalan Itikkakallio on esimerkki Kallioon hakatusta karsikosta. Karsikkokivet liittyv\u00e4t esikristilliselt\u00e4 ajalta periytyv\u00e4\u00e4n vainajakulttiin, johon liittyi suvun vainajista huolehtiminen. Ruumissaatot pys\u00e4htyiv\u00e4t karsikkokivien luona, miss\u00e4 kunnioitettiin vainajan muistoa virrenveisuulla ja odotettiin kirkonkellojen soittoa.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

4. Salpalinja \u2013 viimeinen puolustuslinja 1940-1944<\/h3><\/div>

SALPALINJA-VIIMEINEN PUOLUSTUSLINJA

Vuonna 1940-41 Suomen it\u00e4rajan turvaksi rakennetun Salpalinjan puolustusvarustuksia on\u00a0my\u00f6s Kerim\u00e4ell\u00e4. Salpalinjan p\u00e4\u00e4varustukset rakennettiin Kerim\u00e4ell\u00e4 Raikuuseen ja sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-M\u00e4kr\u00e4-H\u00e4lv\u00e4-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta-\u00a0varustuksia rakennettiin my\u00f6s Veneenniemeen.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

5. Kokkom\u00e4en kivikautinen asuinpaikka<\/h3><\/div>

Kivikautinen asuinpaikka 3000-5000 eKr.\/ BC
Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

6. Tervanpolttohauta \u2013 tervaa poltettiin my\u00f6s Kerim\u00e4ell\u00e4<\/h3><\/div>

TERVAA POLTETTIIN MY\u00d6S KERIM\u00c4ELL\u00c4

Kerim\u00e4ell\u00e4 poltettiin tervaa myyntiin 1500-luvulta 1740-luvulle saakka, ja kotitarpeiksi viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen n. 200 vuoden ajan. Tervaa poltettiin tervasjuurakoista ja runkotervaksista ns. pohjasammiollisissa ja sivulle laskevissa tervahaudoissa. Alakuonassa on Kyn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 Sakaleen mets\u00e4autotien tienhaarassa kolmen tervahaudan pohjat, jotka edustavat pohjasammiollista tervahautaa. Tervahaudat ovat per\u00e4isin 1720-luvulta. Kyn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 sijaitsevista kahdesta tervahaudasta toisen l\u00e4heisyydess\u00e4 on my\u00f6s tervanpolttajien\u00a0tilap\u00e4inen asuinmaja.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

7. Riitasensuon sotavankileiri ja sotavankien hautausmaa<\/h3><\/div>

RIITASENSUON SOTAVANKILEIRI JA SOTAVANKIEN HAUTAUSMAA\u00a0
\u00a0
Riitasensuon Kuokkalan puoleisella reunalla sijaitsi\u00a0 1941-1944 sotavankileiri, jossa oli enimmill\u00e4\u00e4n\u00a0 500 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotavankia, jotka ojittivat Riitaensuota ja nostivat sielt\u00e4 turvetta polttoturpeeksi. Muistona vankileirist\u00e4 ovat maastossa n\u00e4kyv\u00e4t parakkien kivijalat ja uuninpohjat, kellarit,\u00a0sy\u00f6p\u00e4l\u00e4istenh\u00e4vityslaitoksen pohja sek\u00e4 pienoisrautatien pohja Riitasensuolla. N\u00e4kyvin muistomerkki on sotavankien hautausmaamuistomerkkeineen. Sinne on haudattu 98 Riitasensuon sotavankileirill\u00e4 kuollutta sotavankia.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

8. Martinniemen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salue<\/h3><\/div>

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

9. Varhaisrautakautinen asuin- ja raudanvalmistuspaikka<\/h3><\/div>

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

10. Kivikautinen asuinpaikka ja muinaisrantavalli<\/h3><\/div>

Muinaisen Saimaan korkein ranta 4000\u00a0 eKr\/BC. Kivikautinen asuinpaikka. Muinaisrantavalli.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

11. Kivikautinen asuinpaikka<\/h3><\/div>

Kivikautinen asuinpaikka 3900 eKr\/BC

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>
<\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

12. Kivikauden talo<\/h3><\/div>

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

13. Lapinraunio<\/h3><\/div>

Pronssi- tai rautakautinen Lapinraunio. Salpalinjan valliesteet.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

14. Kivikautinen asuinpaikka<\/h3><\/div>

Kivikautinen asuinpaikka n. 3500-2900 eKr\/BC.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>
<\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

15. Uunraunion linnoitustykist\u00f6asema \u2013 Salpa-aseman linnoitteet raikuun kanavan varrella<\/h3><\/div>

SALPA-ASEMAN LINNOITTEET RAIKUUN KANAVANVARRELLA JA UUNRAUNIOSSA

Salpalinjan p\u00e4\u00e4varustukset rakennettiin Kerim\u00e4ell\u00e4 Raikuuseen ja Sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-M\u00e4kr\u00e4-H\u00e4lv\u00e4-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta varustuksia rakennettiin my\u00f6s Jouhenniemen alueelle erityisesti Veneenniemeen. P\u00e4\u00e4varustuksiin kuuluivat 7 konekiv\u00e4\u00e4ribunkkeria Raikuun kanavan l\u00e4nsirannalla n. 200 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan ja Uunraunion tien varteen rakennetut 4 linnoitustykist\u00f6asemaa niinik\u00e4\u00e4n 200 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan sek\u00e4 kaksiriviset hy\u00f6kk\u00e4ysvaunuesteet sek\u00e4 1 km pitk\u00e4 ja 3-4 metri\u00e4 korkea kylm\u00e4muurattu muuriestevy\u00f6hyke Raikuun kanavan l\u00e4nsirannalla. Kussakin linnoitustykist\u00f6asemassa on py\u00f6riv\u00e4 alusta tykki\u00e4 varten, sulkuhuone, ammusvarasto sek\u00e4 majoitustilat tykkiaseman miehist\u00f6lle. Kahteen linnoitustykist\u00f6asemaan oli sijoitettu 152 mm:n Canet- merikanuunat ja toisiin kahteen\u00a0linnoitustykist\u00f6asemaan 229 mm:n m\u00f6rss\u00e4rit. Sivustavarustuksiin kuului tykkiasemien ja konekiv\u00e4\u00e4ribunkkereiden v\u00e4lille rakennettu yhten\u00e4inen taisteluhautaverkosto korsuineen sek\u00e4 konekiv\u00e4\u00e4ri- ja tulenjohtopes\u00e4kkeineen.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>
<\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

16. Kuppikivi<\/h3><\/div>

KUPPIKIVET-MUINAISIA UHRIKIVI\u00c4

Kerim\u00e4ell\u00e4 on n. 60 kuppikive\u00e4, joista suurin osa 37 kuppikive\u00e4, sijaitsee Anttolan, Silvolan ja Simpalan alueella. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Makkolassa on 5, Jouhenniemess\u00e4 4, Ruokoj\u00e4rvell\u00e4 3, Toroppalassa 2 sek\u00e4 Kumpurannassa, Kuokkalassa ja Yl\u00e4kuonassa kussakin 1 kuppikivi. Kuppikivet ovat uhrikivi\u00e4, joille vietiin viel\u00e4 1900-luvun alussakin ruokaa ja juomaa suvun vainajille sek\u00e4 erilaisia maan ja veden antimia.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

17. Kerim\u00e4enkyl\u00e4 (vanha kirkonkyl\u00e4) ja Kallunm\u00e4ki (kirkkom\u00e4ki 1642-1848)<\/h3><\/div>

KERIM\u00c4ENKYL\u00c4-VANHA KIRKONKYL\u00c4

Kerim\u00e4en kirkkopit\u00e4j\u00e4 perustettiin v. 1642 ja nykyisest\u00e4 Anttolan ja Silvolan seudusta muodostui uuden kirkkopit\u00e4j\u00e4n hallinnollinen keskus vuosiksi 1642-1848. Vanhaan kirkonkyl\u00e4\u00e4n kuului kolme nykyiseen Silvolaan kuuluvaa kyl\u00e4-aluetta; Kerim\u00e4enkyl\u00e4, Kaksola ja Luostarila. Vanhassa kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 kirkko rakennettiin Kallunm\u00e4elle ja pit\u00e4j\u00e4ntupa Savonlinnasta Viipuriin johtavan maantien varrelle. Vanhaan kirkonkyl\u00e4\u00e4n rakennettiin my\u00f6s kirkkoherran ja nimismiehen virkatalot.
Kappalaisen virkatalo rakennettiin Kaksolaan ja nimismiehen virkatalo siirtyi 1700-luvulla Luostarilaan, miss\u00e4 sijaitsi my\u00f6s vanhan kirkonkyl\u00e4n posti-asema. Luostarilassa sijaitsi er\u00e4\u00e4n talon pihapiiriss\u00e4 piispankivi, jonka luona tarjottiin ehtoollista sotaan l\u00e4hteville miehille.

KALLUNM\u00c4KI-KIRKKOM\u00c4KI 1642-1848. Kun Kerim\u00e4en kirkkopit\u00e4j\u00e4 perustettiin v. 1642, valittiin uuden seurakunnan kirkonpaikaksi Kallunm\u00e4ki. Ensimm\u00e4inen kirkko Kallunm\u00e4elle rakennettiin v. 1643-1645, mutta kirkon polttivat Ven\u00e4j\u00e4n tsaarin soturit kes\u00e4ll\u00e4 1656. Kerim\u00e4en seurakunnan toinen kirkko rakennettiin v. 1662-1668 ja samalla kunnostettiin sodan tuhoilta s\u00e4\u00e4stynyt vanhan kirkon kellotapuli. Salama poltti kirkon ja kellotapulin 1670-luvun lopulla. Kolmas kirkko kellotapuleineen rakennettiin v. 1681-1683, ja salama poltti t\u00e4m\u00e4nkin kirkon kellotapuleineen 18.7.1764. Kerim\u00e4en seurakunnan nelj\u00e4s kirkko rakennettiin Kallunm\u00e4elle 1765-1768, ja t\u00e4m\u00e4 kirkko purettiin uuteen kirkonkyl\u00e4\u00e4n rakennetun viljamakasiinin tarpeiksi v. 1858.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>
<\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

18. Katajam\u00e4ki \u2013 linnoituksen m\u00e4ki<\/h3><\/div>

Katajam\u00e4en \u00a0alkuper\u00e4inen nimi on saattanut olla Kerim\u00e4ki, sill\u00e4 Kerim\u00e4ki-niminen kaskimets\u00e4 sijaitsi maakirjojen mukaan Katajam\u00e4en rinteell\u00e4, jolloin Katajam\u00e4ki-nimikin oli tunnettu jo 1560-luvulla. Linnoitusm\u00e4eksi Katajam\u00e4ki muuttui, kun Savonlinnasta Kerim\u00e4en silloisen kirkonkyl\u00e4n kautta Viipuriin johtanut maantie j\u00e4i kokonaisuudessaan Ven\u00e4j\u00e4n alueelle Turun rauhassa v. 1743. T\u00e4ll\u00f6in\u00a0 ven\u00e4l\u00e4iset\u00a0 linnoittivat Kerim\u00e4en silloisen kirkonkyl\u00e4n korkeita m\u00e4ki\u00e4; Katajam\u00e4ke\u00e4, Kallunm\u00e4ke\u00e4, Koivum\u00e4ke\u00e4 ja Muurahaism\u00e4ke\u00e4. Katajam\u00e4en puolustusvarustus oli matala maavalli, jossa oli tuliasemat my\u00f6s muutamalle kanuunalle.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

19. Mestauspaikka \u2013 tuomion paikka<\/h3><\/div>

MESTAUSPAIKKA-TUOMIONPAIKKA

Menneiden vuosisatojen oikeuslaitos oli ankara ja julma my\u00f6s Ruotsi-Suomessa sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Keisarikuntaan v. 1809-1917 kuuluneessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa, ja lain kova koura kosketti koko v\u00e4est\u00f6\u00e4 my\u00f6s Kerim\u00e4ell\u00e4. Rangaistus-asteikko oli laaja, ulottuen sakoista ja h\u00e4pe\u00e4- ja kirkkorangaistuksista kuolemanrangaistukseen saakka. H\u00e4pe\u00e4- ja kirkkorangaistuksena k\u00e4ytettiin h\u00e4pe\u00e4paalua ja jalkapuuta sek\u00e4 h\u00e4pe\u00e4penkki\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4jakkaraa. Kuolemantuomiot pantiin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n hirtt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mestaamalla ja roviolla polttamalla. Kuolemantuomiot pantiin toimeen julkisesti ja my\u00f6s Kerim\u00e4en silloisessa kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 oli mestauspaikka mestausp\u00f6lkkyineen ja py\u00f6velin kojuineen. Mestauspaikka sijaitsi Muurahaism\u00e4en juurella. Mestauspaikan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsi my\u00f6s piiskaus- ja ruoskintapaikka piiskauspaaluineen.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n


20. Maantie Savonlinnasta Viipuriin \u2013 vanha sotilastie<\/h3><\/div>

MAANTIE SAVONLINNASTA VIIPURIIN-VANHA SOTILASTIE-KEISARINTIE

Vanhan Kerim\u00e4en alueella oli 1500-luvulla v\u00e4h\u00e4n julkisia teit\u00e4 ja nekin olivat huonokuntoisia, alueen t\u00e4rkein tie oli Savonlinnasta Nojanmaan ja Kerim\u00e4en silloisen kirkonkyl\u00e4n kautta Kulennoisiin ja sielt\u00e4 edelleen Punkaharjua pitkin Parikkalaan johtanut tiev\u00e4yl\u00e4. Savonlinnasta Viipuriin johtavalta tielt\u00e4 erkani Kerim\u00e4en alueella 2 sivutiet\u00e4. Toinen tie kulki Kinttusillan luota Toroppalan kautta Jouhenniemeen, mist\u00e4 tie jatkui Yl\u00e4kuonaan ja sielt\u00e4 edelleen ratsupolkuna Kumpurannan ja Raikuun kautta Kes\u00e4lahden Villalaan. Toinen tie kulki Niinim\u00e4en kautta Ruokoj\u00e4rven suuntaan, mist\u00e4 tie jatkui ratsupolkuna Makkolan, Pesolan, Kolvosenj\u00e4rven, Muholan ja P\u00e4iv\u00f6l\u00e4n kautta Juvolaan ja sielt\u00e4 edelleen Haapa- ja Haukiveden rantoja pitkin Savonlinnaan.
Tien omistuksesta taisteltiin vuosisatojen ajan Ruotsi-Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, viimeimm\u00e4ksi pikkuvihan aikana, jonka j\u00e4lkeen tie j\u00e4i kokonaisuudessaan Ven\u00e4j\u00e4n alueelle Turun rauhassa\u00a01743. Tien sulkemista sotilaallisista syist\u00e4 suunniteltiin viel\u00e4 v:n 1918 sodan aikana ja v. 1939-1944.

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p><\/div><\/div>\n\n\n\n

Muut n\u00e4ht\u00e4vyydet<\/h3><\/div>

A Kirkko
B Suomen j\u00e4rvikalastusmuseo
C Kotiseutumuseo
D Kalastajatila
E Hyterm\u00e4n museosaaret
F K\u00e4r\u00e4j\u00e4kallio
G Raikuun salpa-asema ja luontopolku<\/p><\/div><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-248","page","type-page","status-publish","hentry"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false},"uagb_author_info":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=248"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":423,"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/248\/revisions\/423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rissanen.palvelin.pro\/kerimakiseura\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}